Hain Mörriäisen tarhasta, missä se tyynesti seisoi Svipan ja Eikan välissä. Moinen otus... ;-) Nätisti se lähti mun mukaan, kuten aina, tosin tälläkin kerralla ensin oli puolivälissä matkaa kakkatauko ja hetken kuluttua siitä pissitauko. Ihan hyvä tapa, ettei mun tarvi tulla pyörätiellä selästä ja potkia jätöksiä sivuun!
Harjasin hurmaavaa hummaani ja katselin sen rauhallista olemusta. Aika tyytyväisen näköinen polle, lihonutkin ihan kivasti! Pitääkö tässä pikkuhiljaa alkaa rajoittaa noita herkkuja? Nääh, talvi tulossa, katotaan myöhemmin. Harjasin Mörrin ja putsasin kaviot ja annoin namin palkinnoksi. Sitten hain ratsastusvyön ja lampaankarvan ja laitoin ne ratsulleni selkään. Mietin hetken jalustimia, mutten sitten jaksanut niitä laittaa. Seuraavaksi oli suitsitus kuolaimilla ja nami palkinnoksi. Sitten tätille huomioliivi päälle, kypärä päähän ja raippa käteen.
Niin taas lähdimme kohti Hakjärveä kaksistaan kävelemään, talutin Mörriä perässäni. Muutaman kerran hiekkatiellä oli pysähdyksiä, mutta sitten muistin "suuttua" hevoselleni ja matka jatkui taas. Mökkitiellä tuli isompi pysähdys juuri ennen suurta alamäkeä (laukkamäki toiseen suuntaan) ja se sai mut miettimään menneitä. Mulla on mielikuva, että jostain metsästä ollaan tultu polkuja pitkin tähän kohtaan aikoinaan Riikan kanssa, mutta mitä kautta se menee ja mistä polku lähtee mökkitien päästä, ei aavistustakaan. Pitäiskö etsiä reitti toiseen suuntaan, eli tästä jostain sinne jonnekin?
Edelleen Mörriä taluttaen suuntasin vasemmalle harvaan metsään ja sieltä lähtikin mukavan näköinen polku. Valitsin isoimmat polun haarat ja katsoin tarkkaan myös taaksepäin, siis miltä se näyttää toisesta suunnasta että osataan takaisin. Erään kallion vieressä oli lammikko, johon Mörri jymähti juomaan. Ihanaa raikasta vettä virtasi jostain ja Mörri lurpsi innolla herkullista viileää vettä. Katselin samalla ympärilleni, mikään ei näytänyt tutulta. Siitä on varmaan se kolme vuotta kun olen viimeeksi sieltä mennyt ja silloin aloittelijana keskityin enemmänkin selässä pysymiseen enkä reitin valintaan...
Mörrin juotua tarpeeksi, jatkoimme tutkimusretkeä. Eteen tuli jonkun eläimen jättämä läjä, en sitä tunnistanut. "Katos Mörri, siinä on kasa." Mörri nuuski kasaa ja mietti, mutta oli ihan kaikessa rauhassa. Hevosen jätöksiltä se ei näyttänyt, eikä se ollut hirvenkään, minkä eläimen jätöksiltä se näyttää? Jalanjälkiä ei ollut, maata peitti paksu lehtimatto. Se jäi arvoitukseksi ainakin tällä kertaa.
Jatkoimme tihenevään metsään, paikoin pajukko oli hyvinkin tiuhaa. Polku mutkitteli ja kapeni ja näytti tyssäävän isoon lammikkoon. "Hörh!" totesi Mörri ja taas alkoi lurpsiminen. Parempaa vettä taitaa olla kuin kotona! Seisoin kumppareissani keskellä vesimassaa ja mietin mihin suuntaan sitten. Mörrin juotua se näytti haluavan kalliolle, mutta sen verran liukkaalta näytti, etten siihen suuntaan lähtenyt. Voi hyvinkin olla, että polku olisi mennyt sieltä ja Mörri muistaa sen, mutta mä en sinne halunnut mennä. Sen sijaan lähdimme kohtisuoraan poispäin kalliosta ja siellä polku jatkui. Se vain että polku pieneni niin pikkuruiseksi ja puut alkoivat olla niin lähellä polkua, että päätin kääntyä takaisin. Siksi toisekseen mulla alkoi aikataulu tulla vastaan, oli vielä muutakin menoa tän reissun jälkeen,
Taluttelin edelleen Mörriä ja kun pääsimme pois ahtaista paikoista, aloin etsimään sopivaa selkäännousu-paikkaa. Sellainen löytyikin ja parkkeerasin Mörrin kahden kiven väliin. Kiipesin kivelle ja siitä selkään ja keikkuen tulimme pois kivikosta. Hieman hirvitti epätasainen meno, alusta ei ollut kaikkein paras! Tässä kivikossa jos tippuu selästä, niin sattuu. Pidin tiukasti kiinni ratsastusvyöstä ja Mörri pääsi polulle. Menimme samaa reittiä takaisin pajuja väistellen ja lammikoista loiskuttaen. Ei ihan paras ratsastusmaasto, mutta hyvä siinä oli kävellä jalkaisin.
Mörri tuli takaisin mökkitielle ja mietti hetken mihin kääntyä. "Mennään kotiin" sanoin ja Mörri kääntyi oikealle, takaisin tallille päin. Taisi olla silkkaa sattumaa, mutta hymyilytti silti. Muutamassa kohdassa Mörri nosti päänsä korkealle ja jäi kuuntelemaan jotain. Ilmeisesti metsässä oli hirvi tai peura, mutta hyvässä järjestyksessä jatkoimme hetken kuluttua matkaa ja pian olimmekin jo hiekkatiellä.
Päätin pyytää hieman ravia, vaikkei mulla jalustimia ollutkaan. Suora ei ollut kovin pitkä, joten äkkiähän tuo polle joka tapauksessa siirtyisi takaisin käyntiin. Raville lähdettiin hitaasti, mutta sitten meno olikin tasaista. Kevensin sen mitä kerkesin ja koska Mörrin ravi on juuri mulle sopiva, rytmi löytyi hienosti. Ihana kun se ei keikuta ollenkaan!
Koiratalojenkin ohitse menimme ravilla ja ravi parani entisestään. Jipii, täällähän pysyy vaikkei jalustimia olekaan ja farkut on jalassa! Kehuin Mörriä ja poika päristeli tyytyväisenä, tämän hän osaa tosi hyvin! Menimme käyntiä kunnes pääsimme pitkälle suoralle. Taas pikku pätkä ravia, mutta nyt yritin samalla pidättää hieman. Tölttiä tuli muutama askel, kunnes Mörri siirtyi raviin. Otin heti takaisin käyntiin ja pyysin uudestaan vauhtia ja menimme lisää muutaman askelen tölttiä! Heti kun tahti muuttui raviin, otin takaisin käyntiin. Sain otettua vielä kolmannenkin hetken tölttiä ja sitten annoin siirtyä raviin. Yhdessä päristellen olimme varmasti mielenkiintoinen näky!
Tallille pääsimme kommelluksitta ja pihalla yritin pysäyttää Mörrin hengitystekniikalla ja istunnalla. Hyvä että oli ohjat käsissä, Mörri meinasi mennä tallin ovista läpi! :D Oukkei, tätä pitää harjoitella! Vein Mörrin varusteet pois ja annoin herralle ruokaa, tänään oli tarjolla useampaa sorttia kuivattua leipää myslin kera. Harmitti kun en tajunnut hakea kaupasta pookkanoita, ne kun on Mörrin heekkua. Ja kuten eilenkin, Mörri jäi hetkeksi pihattoon seuraksi. Siinä tosin kävi niin, että Mörri teki kesken kaiken täyskäännöksen suuntana talli ja kenties myslitynnyri. Singahdin esteeksi oviaukkoon kun Mörri yritti puskea itseään ohi. Mörrin turpa vasemmassa kainalossa oikealla kädellä työnsin poikaa taaksepäin. Nauroin ääneen, "Senkin ovelus!" Korvat lurpallaan Mörri jäi pihattoon kun vedin oven sen turvan edestä kiinni. Ja laitoin lukkoon! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti