Lampsin tallille toppahousut kainalossa ja kassissa iso kasa kuvausrekvisiittaa. Taas! Heppa-rukka... Sisätiloissa näpertelin poronsarvia kiinni suitsiin ja kilikelloja turparemmiin ja poskihihnoihin. Mietin samalla että mitähän tästä oikein tulee. Vaihdettuani toppahousut jalkaan lähdin hakemaan Mörriä lumisesta tarhasta. Mulla oli numeroa isommat turvakärkikengät ja siellä alla kahdet villasukat. Tasaiselta vaikuttanut tarha oli kaikkea muuta pinnan alta, jalkani nimittäin solahti lumen läpi kavion jättämään kuoppaan, mikä oli täynnä mutaista vettä. Meinasin kiljaista jäisen veden hulahtaessa ihanan lämpimään jalkaan, mutta sain nielaistua äänen. Onneksi oli ne villasukat, ne pitää märkänäkin lämpöä.
Ensin harjasin hummani hienoksi ja putsasin kaviot. Niissä ei oikeastaan ollut mitään putsattavaa, onkelmana näytti lähinnä olevan vuohiskarvoihin jymähtäneet isot jääpallot. Hain tallista isot kärkipihdit ja mietin miten saan jaloista jääkalikoita pieniksi. Varmaan oli inhottava liikkua kun karvat on jumissa. Paukutin isompia paloja suljetuilla pihdeillä kämmentäni vasten ja pihtien leuoilla sitten murskasin pienempiä palleroita vielä pienemmiksi ja irti kokonaan. Mörri antoi tehdä inhottavan työn oikein kauniisti ja ymmärsi ettei nyt ollut kyseessä kavionputsaus ja jalan nosto. Siitä saikin pari namia palkinnoksi!
Sitten hain satulan ja pistin sen Mörrille. Seuraavana oli vuorossa ratsastusloimi, jonka jälkeen se koko jouluinen hössötys, mitä suitsitukseksi sanotaan... Mörri ei ihan totaalisen innoissaan ollut, varsinkaan niistä poronsarvista, mutta mun mielestä se oli ihan hurjan söpö!
 |
| Söpis! |
Sen jälkeen aloin kuvaamaan ja otin aika reippaasti eri kuvakulmista otoksia. Mörri tuli aina lähelle, vaikka yritin mennä kauemmaksi, se kerjäsi lisää herkkuja! Ja kyllä se niitä saikin, onhan se niin kiltti ja söpö poika!
 |
| Hetken olimme paikallaan |
 |
| Me kaksi! |
Lurppanahan tuo on, ei voi muuta sanoa! Otin viimein kilikellot ja muut pois ja laitoin pojalle jouluriimun päähän. Otin lisää kuvia ja palkitsin paikoillaan pysymisen namilla. Satula ja loimikin joutivat pois ja Mörrin ilme kirkastui, haa, saako hän kohta ruokaa!
 |
| Slurps! |
No tottakai se sai sapuskaa, leipiä ison kasan, hieman mysliä, omenan ja pari porkkanaa. Ja kyytipojaksi vielä yrttinamu, tai kaksi, kun mentiin nätisti tallin läpi pihattoon. Tänään meillä olikin vain lyhyt tapaaminen, olkoonkin että se varmaan Mörristä tuntui AIVAN liian pitkältä! ;-)
Ihania kuvia! :D Tosi söpö Mörri. :)
VastaaPoistaMeillä on nyt sitten molemmilla vuokrahevoset, laitoin sulle s-postia.
-T