Mä hieman avustin Riikkaa, putsasin kaviot kaikilta hevosilta, mikä onkin mun lempparipuuhaa. Laikalla oli vasemmassa etukaviossa hemmetin iso kivi, minkä poistamiseksi sai tehdä työtä! Kekelle juttelin samalla kun työskentelin ja poika antoikin putsata kaviot erittäin kauniisti. Ihan kuin Svipa-äitinsäkin hän nosti kavion maasta valmiiksi kun kättä liu'utti alas jalkaa pitkin. Kiltti poika!
Mukaan reissulle tuli myös toimittaja, joka teki juttua Riikasta ja hevosista. Minäkin ilmeisesti saan oman osuuteni lehteen, ehkä jopa kuvan kanssa! Julkimo, kröhöm... Mukaan tuli myös turistiperhe, joka sattui tulemaan Saksasta. No sehän kävi hyvin, kun Riikka kerran on vuoden asunut Saksassa ja menee sinne toiseksikin vuodeksi. Englanniksi aloitettiin, mutta pikkuhiljaa saksa valtasi alaa ja me toimittajankin kanssa opimme saksaa!
Kuvassa Riikka opastaa perheen tytärtä Laikan salaisuuksiin. Polle toimii!
Toimittaja sai ekakertalaisena Tvisturin, täytyy myöntää että hieman vihersin. Jeesasin toimittajan satulaan ja Riikka hoisi vieraat omien heppojensa selkään. Sitten olikin mun vuoro hakea Keke ja kyllä hermostutti. Ei se mitään, ei Keke sitä huomannut! :) Nousin Geysirin satulaan ja hyvänen aika kun se oli korkea ja iso ja leveä ja kaikkea! Mutta oli se myös rauhallinen, mikä helpotti huomattavasti mun oloa. Käynti oli tasaista ja pehmeää, Keke kuunteli ohjia hyvin tarkasti ja pohkeita ei tarvinnut oikeastaan ollenkaan. Sen kun nautit kyydistä!
Ensimmäinen tölttipätkä oli mulla hieman hakusessa, kun Keksu menee ravia. Sen ravi on taas sitä tikuttavaa mallia, missä ei paljoa tartte nousta keventämään. Olisi pitänyt olla hieman pidemmät jalustimet, nyt olin mallia kouluratsastaja. Seuraavat ravipätkät mentiin kerta kerralta paremmin, osasin nousta tarpeeksi vähän ja Keken ravi oli oikein miellyttävää.
Sitten olikin ne laukkapätkät edessä ja hieman jännitti. Keken laukka-avut on "Hop, hop" ja pohkeita... :) Mietin minkälainen sen laukka on ja innostuuko se liikaa, ajatuksia pyöri liikaa päässä. Lähdettiin töltillä, edessä Krona vaihtoi jo rallivaihteelle ja Keke saatuaan hophop-käskyn liukui pehmeästi ravista laukkaan ja edelleen pehmeän keveästi lähti Kronan perään. No en olis uskonut, kuinka noin nuori ja iso heppa siirtyy laukkaan niin helposti ja pehmeästi ja kauniisti! Pian sitten siirryttiin takaisin raville, kun Kronakin jo hidasti. Mä hymyilin leveästi, tahtoo lisää tätä vauhtia!
Seuraavakin pieni laukkapätkä meni upeasti, mutta kolmannessa oli vaikeuksia. Edessä oli pitempi mäki ja Keke oli aivan tohkeissaan kun Eik oli rinnalla menossa ohi. Mä en ollut varautunut Keken ottavan laukan jo aikaisemmin ja yritin pidätellä. Eihän se poika mua kuunnellut, siirtyi laukalle ja sitkeästi halusi nopeampien perään. Tasapaino oli mennä, mutta sain itseni satulaan istumaan ja sitten harjasta kiinni ja menoksi. Syke nousi huippuunsa (176!) kun säikähdin, mutta muistin kannustaa ja kehua Kekeä hienosta pehmeästä, tasaisesta ja nopeasta laukasta.
Ja viimeinen laukka se vasta hurja olikin! Nyt osasin jo varautua, mitään pohkeita ei tarvinnut ja kerkesin hihkaista "Ho...." kun Keke jo vaihtoi laukalle. Ja sitten mentiinkin kuulkaa lujaa! Krona paahtoi edessä täysiä Eikan perään ja Keke kaartoi mäkeen niin hirmuista vauhtia, että me oltiin varmaan 45 asteen kulmassa siinä kaarteessa! G-voimat jylläs ja Geysir päästeli niin täysiä etten ole koskaan mennyt, edes Svipalla Koluria vastaan kisatessa! Ja jaksoi mäen loppuun asti ja olisi mennyt vielä pidemmällekin, ellei Eik ja Krona olisi hidastanut. Huh huh! Mulla oli silmät soikeina ja hymy herkässä, aivan mahtavaa! Tämä oli yksi niistä käsittämättömistä kokemuksista, mitä mä en mistään hinnasta vaihtaisi pois! Täytyy oikein miettiä, miltä tuntuu, kun sitä vaan hymyilee ajatellessa sitä vikaa laukkaa. Huuuuuh....
Oikein harmitti tulla takaisin laitumelle. Mun täytyy buukata lisää ratsastuskertoja, kun olen taas päässyt laukankin makuun! =D Ostin mä jo uuden ratsastuskortinkin, nyt pääsee kivasti lomalla päivälläkin jos on maastoa tiedossa.
Odotan kovasti mitä tulevaisuus tuo tullessaan, eli kunhan Keke pikkuhiljaa alkaa saada lihaksia tölttiä varten. Sen töltti on varmana aivan upean pehmeä, jos muista askellajeista saa yhtään osviittaa! Siitä tulee vanhempana varmasti yksi suosituimpia hevosia ja mä luulen että se saattaisi olla Tvisturin manttelinperijä. Odotetaan ja katsellaan... hymyillen leveästi! =D
Näin tän jutun lehdessä silloin kun se ilmestyi :D Muistin että sä olisit mennyt Kolurilla mutta sittenkin Kekellä ilmeisesti. ;D
VastaaPoista-T
Kekellä menin, hyvänen aika mikä vauhti sillä oli silloin päällä! Edelleen hymyilyttää.. ;-)
VastaaPoista