Sataa sataa ropisee

Viime viikonloppu olikin oikein lämmin (+28) ja aurinkoinen, joten johan se joutikin tulla kaatosade, tuuli ja 7 astetta "lämmintä". Vaan ei me heppahullut sokerista olla, sinne vain pöpelikköön kastumaan! Hoksasin sentään laittaa Rainlegsit jalkaan, muuten olisin ollut lirissä. Ne on hyvät olla olemassa, tarpeen tullen ne voi rullata ylös vyötärölle tai alas reisiä suojaamaan. Ovat varmaan hyvät fillaroidessakin.

En edes muista milloin viimeeksi olen joutunut nousemaan jo klo 6.30. Oli aika ankeaa... 7.15 piti jo lähteä tallille, muistin ottaa kamerankin mukaan! Tallilla näin sitten pikkuisen tulokkaan, joka oli vain ilmestynyt maailmaan laitumelle maanantaiaamuna. Voi kun oli pieni! Siis ihan sylikokoinen orivarsa! Ilmeisesti se on rautiaan kirjavan kimo, mutta perintötekijät ovat sellaiset, että ihan varmuutta ei vielä tässä vaiheessa ole.

Varsaa ihasteltuamme saimme varsan isän lastattua traileriin (siitä tuli ruuna). Ajoimme Nuuksioon, missä nameja houkuttimena käyttäen saimme melkein kaikki tarvittavat pollet kiinni. Mun huudellessa "Krooonaaa" ja jahdatessa sitä, Krona yriti karata Eikan perään. Sitten keksin huutaa Eikkaa, jolloin Krona pysähtyi, aijaa, ei häntä haluttukaan! Antoi se kuitenkin nätisti laittaa riimun päähän ja sai namia kiitokseksi.

Porukoiden lähtiessä laitumelta (minä Kronalla) alkoi sataa ihan kiitettävästi. Takki piti vettä ihan hyvin, ja alla oli t-paita ja fleece. Jalkoihin ja reisiin olisin kyllä kaivannut lisää lämmintä, varpaat sentään vielä oli kuivat Haltin vaelluskengissä. Metsäosuudella puista tippui vettä enemmän kuin taivaalta ja hyvin pian jalat ja hanskat oli märät ja niskasta meni vesi sisään. Samalla tuli naamakin pestyä useampaan otteeseen ja rillit kanssa! :)

Hienoja töltti- ja laukkapätkiä löytyi ja hieman päästin kisaamaankin kun Tvistur oli sitä mieltä että nyt mennään eikä meinata! Kyllä Krona vielä Tvisturin päihitti, mutta kovasti tehtiin töitä! Mä olin taas kuin siinä mainoksessa: "Hyvähyvähyvä, hyvähyvähyvä!" Hevoset höyrysivät ja päristelivät tyytyväisinä, me ihmiset hymyiltiin leveästi! =D

Laitumella kävi hyvinkin selväksi, että sitä oltiin todella märkiä. Mä puristin käsiä nyrkkiin ja hanskoista valui vettä ihan noroina! Takki painoi kuin synti, ei ollut päästänyt vettä läpi (paitsi kauluksesta), mutta oli kerännyt kaikki vedet itseensä. Kypärä oli litisen märkä, samoin housut lahkeista, Rainlegsit sentään oli suojannut reisiä päältä. Varpaatkin oli märät, kengät oli päästänyt nilkoista vettä sisään. Hanskoja en meinannut saada pois käsistä, kuorimalla nurinperin se vasta onnistui. Kädet oli aivan jäässä kun riisuttiin satuloita ja suitsia, joten lämmittelin tassujani antamalla kaikille pollukoille heppanameja. Lämpöiset pehmoiset turvat, aah! Loimien solkia oli vaikea saada kiinni, ei ollut voimaakaan yhtään.

Autossa laitettiin penkinsuojat paikoilleen ja penkinlämmitys täysille. Puhaltimesta tuli kuumaa ilmaa, mutta kädet pysyi pitkään kohmeessa ja vasta kotona mun punaiset sormet suostuivat toimimaan kunnolla. Noh, näitä pahoja sadesäitä on harvoin, joten kyllä sen kerran kestää. Ja koko loppukesähän on aurinkoista ja lämmintä ja ihanaa!